_MG_9636-netti.jpg

Minusta

Koulutushistoriani

  • Valmistuminen fysioterapeutiksi Jyväskylästä -99

  • Useita lyhyempiä SOMTY:n ft-alan koulutuksia 2001-2008

  • Erilaisia ryhmäliikunnanohjauskoulutuksia 2001-2010

  • Manuaalisen fysioterapian erik. opintotoja: Maitland I-IIB  2004-2007

  • Somatic Studion pilatesohjaajaksi valmistuminen 2013

  • Kraniosakraaliterapia koulutuksia (Upledger Institute) 2014- jatkuu 

  • Fysioterapeuteille suunnattu akupunktiokoulutus 2015

  • Viskeraalimanipulaatio koulutuksia (Barral Institute) 2017- jatkuu

  • Yoga Source -ohjaajakoulutus 2018-2020

  • Shamaria Mysteerikoulu 2020-2021

  • VM1, Neuromeningeal manipulation (Barral Institue) 2022

Minun matkani

Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin lentopalloa pelaten. Nuorempana myös voimistelin. Huomasin selkäni kipeytyvän lentopallossa ja siihen haettiin apua eri keinoin. Hieronnasta, fysioterapiasta ja kansanparantajalla käynneistä oli vain hetkittäistä apua. Kehon toiminta ja kipuilu herättivät kiinnostukseni. Miksi selkäni ei parantunut kunnolla? Olinhan kuitenkin nuori ihminen. Olin tullut tähän maailmaan myös suhteellisen suuren hoivavietin saattelemana, joten fysioterapiaopinnot tuntuivat houkuttelevilta.

 

Parikymppisenä fysioterapiaopiskelijana lentopallo jäi ja kiinnostuin joogasta. Kävin hetken lempeillä hathajooga-tunneilla, joilla painotettiin hengittelyä ja oleilua eri asennoissa. Siihen suorittaja-minä ei syttynyt. Kyllästyin. Lentopallon myötä olin tottunut hikoilemaan ja pomppimaan. Piti keksiä jotakin muuta, menevämpää. Aloin käymään kuntosalilla, pelasin sulkapalloa ja kävin myös "jumpissa". Helsinkiin muutettuani aloin ohjaamaan Elixiassa spinningiä ja bodympumppia. Siinä välissä testasin astanga-joogaa, mutta sekään ei tuntunut minun jutultani. Jotakin puuttui.

 

33-vuotiaana olin raskaana ja sain ihanan esikoiseni. Kiinnostuin mamma-joogasta ja se avasi vihdoin jotakin minussa. Tunneilla koin saavani uuden yhteyden itseeni ja kehittyvään vauvaan sisälläni. Vauva-aika oli kuitenkin niin haastava, että en voinut jatkaa joogaa suunnitelmieni mukaan. Ollessani 35-vuotias, syntyi perheeseemme upea kuopukseni. Hänen kanssaan vauva-arki oli vieläkin haastavampaa enkä edes ehtinyt miettimään itseäni tai omaa hyvinvointiani.

 

Olin jo suorittanut ja vaatinut itseltäni siihen astisen elämäni aikana paljon. Vauva- ja pikkulapsi -aika toivat lisäbonuksena vielä järjettömän univajeen ja uupumus otti vallan. ”Pohjalaisena jääräpäänä” (mieheni sanoin) jatkoin kuitenkin vaativaa arkeani, kunnes spinning ja bodympump -tuntien ohjaaminen päättyi lopulta lääkärin määräyksestä (Kiitos Olli Sovijärvi!). Tässä vaiheessa elämääni avautui uusi tila ja kiinnostuin kokonaisvaltaisemmista hoitomuodoista ja pilateksesta. Somatic studion pilatesohjaaja -koulutus tulikin juuri oikeaan hetkeen. Tein suuria oivalluksia kehostani ja sen toiminnasta. Monet jo aiemmin oppimani asiat tuntuivat loksahtelevat paikoilleen ja yhdistyvän loogisemmaksi kokonaisuudeksi. Tästä on ollut suunnaton hyöty ohjaustilanteiden lisäksi asiakastyössäni. (Kiitos Jarmo Ahonen & co!).

 

Vuonna 2014 aloin käymään suhteellisen säännöllisesti Joogakoulu Shantissa dynaamisilla hathajooga -tunneilla. Jokaisen tunnin jälkeen oloni oli tasapainoisempi, harmonisempi ja levänneempi kuin sinne mentäessä. Pikkuhiljaa rauha alkoi hetkittäin vierailemaan ja viipyilemään minussa. Miten ihanalta se tuntuikaan sen kaiken suorittamisen ja kontrolloimisen jälkeen! Lempeä itsensä kanssa oleminen alkoi haparoivasti itää minussa ja viedä tilaa kaaokselta ja liikahuolehtimiselta.

_MG_9694-netti_edited.jpg

Kraniosakraaliterapia-koulutukset tukivat muutoksen polkuani. Koin vahvasti, että sieluyhteyteni oli avautumassa. Minussa olikin jotain paljon suurempaa, kuin mitä olisin ikinä voinut kuvitella! Aloin myös tiedostamaan ja löytämään kehoni eri tavalla. Sinänsä se tuntuu lähes ironiselta, että olin ammatiltani fysioterapeutti, yhdenlainen kehon asiantuntija. Olin ohjannut lukuisia ryhmäliikuntatunteja monta vuotta, jossa nimenomaan kehoa vahvistetaan, liikutetaan ja hallitaan. Erona oli kuitenkin se, että silloin ohjaksissa oli ollut vain mieli. Se hallitsi kaikkea. Nyt tähän kaikkeen oli yhdistymässä sielutietoisuus.

 

Jooga alkoi kiinnostamaan enemmän tämän muutoksen keskellä. Osallistuin eri ohjaajien tunneille eri joogasaleissa. Nautin tunneista, mutta jotakin tuntui silti puuttuvan. Kaikesta jo tapahtuneesta muutoksesta huolimatta jooga tuntui edelleen jollain tavalla suorittamiselta, ikään kuin liikuntaharjoitukselta. Kaipasin enemmän. Jotakin vieläkin syvempää ymmärrystä joogasta ja itsestäni.

Olimme keskellä talonrakentamisprojektia, kun tunne minussa vahvistui vahvistumistaan: ”Haluan käydä joogaohjaajakoulutuksen minun itseni vuoksi”. Olin etsinyt jo jonkun aikaa minua kutsuvaa koulutusta. Yoga Sourcen koulutus resonoi vahvasti, mutta se näytti alkavan liian aikaisin. En mitenkään voinut aloittaa 2-vuotista koulutusta kesken rakennusprojektia (kaikki sellaisen kokeneet ymmärtävät!). Varsinkin, kun mieheni teki rakennuksella paljon yksin töitä. Universumi riensi kuitenkin apuun! Yhtäkkiä koulutuksen alkamista siirrettiin reilulla puolella vuodella eteenpäin ja minä pääsin mukaan.

 

Olen rytmiltäni hidas ihminen. Tämän oivaltamiseen ja hyväksymiseen on mennyt pitkä aika. Yhteiskunta suosii ja arvostaa tehokkuutta multitaskaamisineen. Minut tuo rytmi uuvuttaa. Tarvitsin rauhallisen ja perusteellisen koulutuksen, jotta muutos minussa tuli mahdolliseksi. Sieluni oli jo pitkään kaivannut vahvistusta kehon viisaudesta ja läsnäolon vaalimisesta, jossa elämän luominen lopulta tapahtuu. Yoga Sourcen upea koulutus todellakin avasi ja vahvisti tätä kaikkea tuoden siihen oman mausteensa. Kuinka vaikeaa se onkaan vain olla ja antaa tilaa elämän viisauden ohjaukselle. Jooga on niin paljon enemmän kuin matolla tehtävä fyysinen asanaharjoitus. Se on matka itseen ja samalla kaikkeuteen. Miten yksinkertaista sen tulisi olla! Puhdas rakkaudellisuus itseä ja kaikkia kohtaan syvässä mutta hienovaraisessa tietoisuuden tilassa, jossa on kaikki. Mutta miten haastavaa tuo tila onkaan löytää, ja kun sen löytää, pysyä siinä. (Kiitos Marjo Wuorisalo ja Michael Cramm!).

 

Vanhaa ja uutta tietoa tietoisuuteen yhdistämällä tapahtuu mitä upeampia oivalluksia. Jooga johdatti minut Shamaria Mysteerikouluun tervehdyttämään feminiinienergiaani ja avasi portin minua kiehtovaan Shamanismiin. Se tuli jälleen juuri oikeaan aikaan vahvistamaan yhteyttä luontoon ja kaikkeen näkyvään sekä näkymättömään. Lisäksi se vahvisti tuntemuksia elämän syklisyydestä. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa näihin sykleihin luomalla omannäköistänsä elämää. Mitä kaikkea taianomaista elämässä voikaan tapahtua, jos uskaltaa nousta oman elämänsä alkemistiksi! Vaikka askeleeni ovatkin vielä haparoivia, tätä rohkeutta tavoittelen. (Kiitos Katja Frange!).

 

Paljon olen jo elämässäni oppinut ja oivaltanut. Matka onkin ollut jo aivan huikea tähän mennessä! Uteliaisuus elämää kohtaan sen kun vain lisääntyy. Mitä kaikkea onkaan vielä unohduksissa sielun syövereissä ja miten se kaikki voikaan nousta näkyväksi johdatuksen kautta. Miten monin eri tavoin me voimme auttaa kehoa, mieltä ja sielua oivaltamaan niiden yhteyksiä ja sitä kautta oppia parantamaan itse itseämme. Tämä on loputon mielenkiinnon kohteeni. Matkani jatkuu tähtipölyn leijaillessa ympärilläni.

 

Kiitos jos tulet osaksi matkaani, tähtipölyn alle!